Liiketoiminta-ajattelu kestävän kasvumallin taustalla

Mastoksen kestävä kasvumalli auttaa yrityksiä kasvamaan kestävällä tavalla. Malli on ainutlaatuinen lähestymistavassaan yhdistää perinteisiä liiketoiminnallisia periaatteita ympäristö-, sosiaalisiin ja hallinnollisiin (ESG) näkökulmiin. Tämä lähestymistapa auttaa yritystä tunnistamaan alueita, joilla ne voivat parantaa vaikutustaan ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä kasvattaa liiketoimintaansa.

Tässä kirjoituksessa kuvaamme mallin liiketoiminnallisia lähtökohtia.

Päätös oman mallin luomisesta ei ollut helppo, sillä oli selvää, että se vaatii mittavan työmäärän. Mallin tuli konkretisoida ESG näkökulmia yrityksen arkeen huomioiden yrityksen taloudelliset puitteet ja tavoitteet. Pidimme kiinni myös lähtöajatuksestamme, että kestävän kasvumallin tulee pohjautua mitattavaan dataan. Kolmas tavoitteemme oli kehittää malli, joka on riittävän yksinkertainen mutta tarjoaa datan määrän kasvaessa todellisia oivalluksia yrityksen kestävyysvaikutusten mittaamiseen.

Jotta malli täyttäisi ensimmäisen vaatimuksen eli perustuu olemassaolevaan tutkimukseen, on pohjaksi valittava laajasti tutkittu viitekehys. Vaikka viitekehyksiä on olemassa (ks. edellinen blogiteksti) ne jättävät vastuullisuuden ja liiketoiminnan yhteyden ohueksi. Ne eivät siis itsessään täytä vaatimustamme miten yhdistää vastuullisuus- ja liiketoimintakontekstit.

Lähdimme etsimään vastauksia liiketoiminnan mallintamisesta. Yksi vähemmän liiketoiminnan kehittämisessä käytetty malli on tuotantofunktio, joka on kuitenkin laajasti taloustieteessä käytetty malli. Se kuvaa kuinka paljon tuotetta tai palvelua voidaan tuottaa käyttämällä tietyssä tuotantoprosessissa tiettyjä tuotannontekijöitä, kuten työvoimaa, pääomaa ja raaka-aineita (lisää esim. Mishra, 2007). Tuotantofunktion näkökulma oli meille avain eteenpäin.

Yksinkertainen esimerkki tuotantofunktiosta on 

Q = f(K,L) (1) 

jossa Q edustaa tuotannon määrää, K edustaa käytettyä pääomaa ja L edustaa käytettyä työvoimaa. Tämä tuotantofunktio kuvaa sitä, kuinka paljon tuotantoa voidaan tuottaa käyttämällä eri määriä pääomaa ja työvoimaa.

Tuotantofunktion avulla voidaan selvittää optimaalinen tuotantotapa, joka tuottaa suurimman mahdollisen tuoton käytetyillä tuotannontekijöillä. Tuotantofunktio voidaan myös käyttää arvioimaan taloudellisia kustannuksia ja hyötyjä sekä selvittämään, kuinka paljon tuotantoprosessiin vaikuttavat tekijät, kuten teknologia ja markkinat, vaikuttavat tuotannon määrään.

Lisäksi toimme tuotantotaloudessa kehitetystä työjärjestelmä-käsitteestä (work system) syvyyttä malliimme. Työjärjestelmä on tapa kuvata järjestelmää, jossa ihmiset ja koneet tekevät työtä käyttäen tietoa, teknologiaa ja muita resursseja. Tavoitteena on valmistaa tuotteita tai palveluita sisäisille tai ulkoisille asiakkaille (Alter, 2008). Nyt olimme jo lähellä tavoitettamme eli mallin tulisi tarjota konkreettinen lähestymistapa yrityksen toimintojen tarkasteluun.

Kestävän kasvunmallin ytimessä on yrityksen toiminnan jakaminen kolmeen perusyksikköön: tuotannontekijät, liiketoiminnan toiminnot ja tuotteet ja palvelut. Nämä yksiköt vastaavat tuotantofunktion pääosioita ja niitä käytetään yrityksen tuotantoprosessien ja työjärjestelmien analysointiin. Malli tunnistaa, että jokainen tuote vaatii yhden tai useamman tuotannontekijän ja että jokainen tuotantoprosessi tai toiminto käyttää yhtä tai useampaa tuotannontekijää. Analysoimalla näitä suhteita yritykset voivat tunnistaa alueita, joissa ne voivat vähentää hukkaa ja optimoida resurssien käyttöä, sekä paikantaa kasvun mahdollisuuksia.

Mastoksen mallin täytyi kuitenkin ylittää pelkkä tuotantofunktion teoria ja työjärjestelmät ottamalla mukaan ESG-näkökulmat (vaatimus kolme). Tuotannon ja työsysteemien mittaamisen rinnalle tarvittiin yritykselle olennaiset ESG näkökulmat mukaan tarkasteluun mielekkäällä tavalla. Mutta myös ESG-näkökulmien tuli pohjata vakiintuneisiin käytäntöihin, ei mutuun.

Pitkäaikaisimmat vastuullisuusstandardit, kuten GRI ja SASB, tarjosivat mallillemme kattavan pohjan mitata yrityksen toimintoja ja vaikutuksia maailmaan. Samaan aikaan nopeasti kehittynyt EU:n vastuullisuussääntely (CSRD) ja EU:n yrityksiä ohjaava vastuullisuusraportointi (ESRS) ovat yhteensopivia globaalien standardien kanssa. Mielenkiintoisesti, erilaiset yrityksen kasvua sekä hallintoa lähellä olevat sidosryhmä ovat kehittäneet omia suosituksia ja standardejaan erityisesti kasvu- ja pk-yritysten raportointiin.* Kaikki nämä relevantit standardit toimivat kestävän kasvumallimme osina: yrityksen tuotannon ja työsysteemin tarkastelussa olennaisiin näkökulmiin liitetään em. standardeista poimitut indikaattorit. Samalla mallimme mukaan kerätyllä datalla saadaan aikaiseksi eri standardien kanssa yhteensopivaa raportointia.

Lopuksi lisäsimme case-kumppaniemme kanssa työskentelyn pohjalta yhden oivalluksen. Yrityksen kestävyysmurros (tai -siirtymä) edellyttää ihmisiä. Lisäsimme työsysteemeihin näkökulmat tuotantoon osallistujat ja asiakkaat/loppukäyttäjät. Tämä viiden perspektiivin tarkastelu avaa yrityksen toimintaa ja toimijoita, jotka mahdollistavat kestävän kasvun. Datapohjainen malli mahdollistaa moniuloitteisia analyysejä. Lisäksi data on yhteensopivaa nykyisiin tai tuleviin ESG-raportointitarpeisiin.

Seuraavassa blogissa (syyskuussa) kerromme lisää, millaisia käytännön sovelluksia kuten asiakaskohtaisia dashboardeja Mastoksen kestävän kasvun malli mahdollistaa. Stay tuned!

—

* Pääomasijoittajat ry.n ESG-toolbox ja pohjoismaisten taloushallintoliittojen kehittämä Nordic Sustainable Reporting Standard (NSRS)